Musiikkiteatteriesitys sateenkaari-Kalliosta sai ensi-iltansa viikko sitten, ja esitykset jatkuvat 17.12. saakka. Jäljellä olevat viisi esitystä järjestetään Valtimonteatterilla, Café Pirittassa Eläintarhanlahdella, Café Mascotissa Hämeentien varressa ja Lavaklubilla Kansallisteatterin kivijalassa.
Esitys on saanut ilahduttavan positiivisen vastaanoton. Tässä käsiohjelmaa varten kirjoittamiani ajatuksia esityksestä sekä Ingemar Raukolan ottamaa kuvamateriaalia. Esitysaikataulu ja lippuvarausohjeet löytyvät teatterin nettisivuilta.
Takaisin näyttämölle
Homokansaa laulattaa – ja hyvä niin. HGT:n edellisen ensi-illan jälkeen on tapahtunut paljon. Suomen eduskunta on hyväksynyt tasa-arvoisen avioliittolain, tasavallan presidentti on sen vahvistanut ja myös työ lainsäädäntömuutosten toimeenpanemiseksi on saatettu käyntiin. Maaliskuussa 2017 kaksi miestä tai naista voivat lausua toisilleen tahdon – nähtäväksi jää, voiko se jonakin päivänä tapahtua myös kirkon alttarilla.
Tämä on osa sitä maaperää, jolle Homokansan lauluja on rakentunut. Se ei ole yhden ihmisen taidonnäyte, vaan kollaasi niistä haaveista, unelmista, muistoista ja kokemuksista joita työryhmä on prosessin aikana rohkeasti nostanut pöytään. Miljööksi on valittu Kallio katuineen, puistoineen, baareineen ja kahviloineen. Ja mikäs sen osuvampaa, sillä homokuppiloineen ja vaikkapa seurakunnan sateenkaarileireineen se on ollut homokansan yksi keskeinen kohtaamispaikka jo pitkään. Kirjaston kulmalla suhisee.
Olen itse hiljattain muuttanut kolme vuotta Itä-Suomessa vietettyäni takaisin Helsinkiin. Vaikka en muuttanut Kallioon, eikä osoitteeni koskaan ole siellä sijainnut, ovat sen kadut toimineet yhtenä tärkeänä näyttämönä myös omassa elämässäni. Tähän ryhmään tutustumisen ja tämän esitysprosessin myötä tuolle näyttämölle on ollut hyvä palata.
Helsingissä 19.11.2015
Janne Puustinen
esityksen ohjaaja
Janne Puustinen 