Kritiikkejä

Tästä voit lukea otteita töistäni kirjoitetuista kritiikeistä. Kokonaiset arviot löytyvät lehden nimeä klikkaamalla.

A Moment in the Reeds (Wild Beast Productions 2017)

”A Moment in the Reeds on Mäkelän taitavasti käsikirjoittama ja luontevasti näytelty indie-elokuva – – kotimaisessa elokuvassa raikas ja erilainen tuulahdus.”
(Pertti Avola, Helsingin Sanomat 25.7.)

”Kolme päänäyttelijää ovat rooleissaan erittäin uskottavia. Leevin ja Tareqin suhteen syveneminen kohteliaasta kiinnostuksesta, rentoon yhdessäoloon ja varovasti tunnustelevien katseiden kautta äkkiä syttyvään intohimoon kuvataan uskottavasti ja koskettavasti – – Heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa on hyvin luontevaa ja hetkessä läsnäolevaa.”
(Tarmo Poussu, Ilta-Sanomat 29.6.)

”Kahden nuoren miehen rakkaustarina vakuuttaa vilpittömyydellään”.
(Pekka Eronen, Aamulehti 28.6.)

”Boodi Kabbani ja Janne Puustinen tuovat vakuuttavilla roolisuorituksillaan teesielokuva A Moment in the Reedsiin herkkyyttä. – –  Näyttelijäntyö on alavireisen kaunista kautta linjan.”
(Kari Salminen, Turun Sanomat 29.6.)

”Ratkaisevaa A Moment in the Reedsin onnistumiselle ensiohjauksena on Janne Puustisen ja Boodi Kabbanin täydellinen yhteistyö rakastavaisina. Puustinen on roolissaan herkkä ja älykäs, niin sanoilla kuin ilman niitä.”
(Hannu Björkbacka, Keski-Pohjanmaa 16.6.)

”Päärolissa nähtävä Janne Puustinen on ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi parhaasta miespääosasta. Eikä ihme. Elokuva on luontevasti ja läsnäolevasti näytelty. Dialogi on pitkälle improvisoitu, hetkessä luotu.”
(Niina Holm, Episodi 2/2019.)

”Hyviä ovat myös uudet tuttavuudet Janne Puustinen ja Boodi Kabbani. Heidän jokaista sanaansa varovat nuoret miehet, jotka hetkellisesti uskaltavat laskea puolustusmuurejaan, ovat todentuntuisia ja herkkiä.”
(Jouni Vikman, Episodi 27.6.)

A Moment in the Reeds on hallittu ja kaunis teos. Se kehystää tarkasti ajalla ja paikalla pienen tarinansa ja tarjoaa rajojen sisällä näyttelijätyölle vapautta. Vaikka improvisoitu dialogi onkin paikoin hieman turhan makeaa, on sen keinoin saavutettu tunnelma vahva.”
(Emmi Koivumäki, Film-O-Holic 29.6.)

Linkit kansainvälisiin kritiikkeihin täällä.

Simpauttaja (Siilinjärven teatteri 2018)

”Janne Puustinen ohjaajana ja Antti Heikkinen dramaturgina ovat onnistuneet luomaan aidon ja perinteisen oloisen Simpauttajan. – – Kohtauksissa on simultaanisuutta ja esitys löytää näin oman rauhallisen, mutta ei tippaakaan laahaavan temponsa. Janne on selvästi myös osaava henkilöohjaaja, koska kaikki näyttelijät näyttelevät perusasiat halliten ja samaa tyylilajia ja maailmaa luoden. Ohjaus on hyvin simppeli, selkeä ja tarkka.”
(Johanna Leksis, Savon Sanomat 10.7.2018)

”Heikki Turusen takuuvarma klassikko ja Janne Puustisen ohjaus vievät yleisön mukanaan Mäntyrannan teatterissa.”
(Marja Väänänen, Uutis-Jousi 12.7.2018)

Matkalla – tarinoita radan varrelta (Teatteri Vivates, Siilinjärven kansalaisopisto, Pöljän kyläyhdistys 2017)

”Näytelmä on osoitus siitä, ettei aina tarvitse asettaa nenälleen 3D- tai VR-laseja voidakseen kokea olevansa aidosti osa tarinaa. – – Näytelmä ottaa kantaa, viihdyttää ja liikuttaa paikallisuudellaan niin jalkoja kuin sydämiäkin.”
(Tiina Rastiola, Uutis-Jousi 10.8.2017)

Lihaa ja verta – näytelmä kurotuksesta kohti elävää ihmistä (Teatteri Neljäs Soitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion kaupunginteatteri 2017)

”Ohjaaja ja käsikirjoittaja Janne Puustinen on luonut uusista ja vanhoista teksteistä rakenteellisesti mielenkiintoisen ja kielellisesti ehjän kokonaisuuden. Ahon ja Elisabet Järnefeltin kivuista kerrotaan tuoreesti. – – Näillä Kuopion vanhoilla pihoilla pitäisi nähdä joka kesä tällaista teatteria.”
(Eeva Lankolainen, Savon Sanomat 11.6.2017)

Kummat kutsut! (UusiTeatteri 2017-2018)

”Ohjaaja Janne Puustinen tuo UusiTeatterin kutsuihin monta ikonista hahmoa ja asetelmaa. – – Puustinen on onnistunut saamaan mukaan paljon kiinnostavia elementtejä hukkaamatta näytelmän punaista lankaa. – – UusiTeatterin kutsuilla viihtyy, ja näytelmä on omiaan juhlistamaan Suomen 100-vuotista taivalta lapsille sopivalla tavalla.”
(Hanna Tapio, Ruotsin Suomalainen 2.3.2017)

Vilket kalas! (Kummat kutsut!) är lätt att ta till sitt hjärta, med både sann historia och roliga gestaltningar.”
Melinda Reyes Hiltunen, Kultursidan.nu 5.2.2018)

Rambo (Teatteri Vivates ja Kallavesi-ilmiö 2016)

”Vaikka Rambossa käsitellään uskottavasti synkempiäkin aiheita, kuten masennusta, eroa ja ihmissuhdeongelmia, näytelmän tunnelma säilyy kepeänä. – – Janne Puustisen ohjaus on onnistunut. – – Esitys erottuu edukseen valtavirran kesäteattereista nuorekkaalla otteellaan.”
(Heidi Kuosmanen, Pitäjäläinen 28.7.2016)

”Siilinjärveläissyntyisen Janne Puustisen ohjaus saa näyttelijät loistamaan. Erityisesti kehonkieli on ilmeikästä ja usein kirjaimellisestikin viety äärimmilleen kehojen taipuessa roolihahmojensa mukana. – – Sävyisien hahmojen lisäksi lavalla myös jatkuvasti tapahtuu jotain kiinnostavaa, ja visuaalisesti esitys on upea kokonaisuus”.
(Saara Turunen, Uutis-Jousi 21.7.2016)

Homokansan lauluja – ihmisiä, ilmiöitä ja intohimoja Kalliossa (Helsingin Gayteatteri 2015-2016)

”Erinomainen bändi ja hyvin toteutetut laulunumerot sekä Janne Puustisen tyylikäs ohjaus ovat esityksen parasta antia. – – Draamapätkät ovat välähdyksiä elämästä, parhaissa kohtauksissa aivan arkisesta.”
(Aino Martiskainen, Keskisuomalainen 17.7.2016)

”Vastaansanomaton esitys, joka sieppaa katsojan syliinsä näyttelijäntyön vilpittömyydellä, avoimuudella, vahvalla läsnäololla sekä saumattomasti dramaturgiseen kokonaisuuteen istuvalla musiikilla. Häpeämättömästi ja liikaa alleviivaamatta esitys on yhteiskunnallista teatteria, joka on rohkeasti omalla asiallaan huumoria ja itseironiaa unohtamatta.”
(Suomen harrastajateatterikesä 2016, festivaaliraati)

Roinilan talossa (Teatteri Vivates 2015)

Roinilan talossa -näytelmän ohjauksesta ja sovituksesta vastaava Janne Puustinen onkin onnistunut luomaan perintökiistan ja ihmissuhteiden ryydittämästä tarinasta version, joka samalla mukailee Canthin käsikirjoituksen kulkua, mutta toisaalta tarjoaa sopivasti dramaturgista sovellusta ja päivitystä 1800-luvulla kirjoitettuun tekstiin.

(Laura Hyvönen, Savon Sanomat 15.7.2015)

Koko kansan talo (Kuopion kaupunginteatteri ja Teatteri Neljäs Soitto 2014-2015)

”Anni Marinin dramaturgia sekä Janne Puustisen sovitus ja ohjaus tekevät Koko kansan talosta sujuvan ja ehyen kokonaisuuden. – – Alkukankeuden jälkeen näytelmä paranee koko ajan. Ja sitten syttyy rakkaus.”
(Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat 21.9.2014)

Santeri ja sataman arvoitus (Anya Productions 2014-2015)

Santeri ja sataman arvoitus onnistuukin viihdyttämään kohderyhmänsä lisäksi vanhempia katsojia. Erityisesti historiasta ammennetut repliikit osuvat menneisyyttä tuntevaan ikäryhmään – – Historiallisia näkökulmia on löydetty jokaiseen käänteeseen, mutta ne on onnistuttu kietomaan tarinaan niin, että näytelmä pysyy pääosin kohdeyleisönsä tasolla ja seikkailu kulkee jouhevasti.”
(Laura Hyvönen, Savon Sanomat 22.7.2014)

Let It Play! (Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion Musiikkikeskus ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio 2014)

”Let it Play! on kokoelma upeita musikaalisävellyksiä, tanssia, hienoja pukuja ja energisiä nuoria esiintyjiä. – – Janne Puustinen on ohjaajana tehnyt hyvää työtä. Musikaalien liioitteleva maailma, riemujen hetket ja suvantovaiheet vuorottelevat lavalla onnistuneesti.”
(Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat 16.5.2014)

Platonov (Kuopion ylioppilasteatteri 2013-14)

“Näytelmän ohjannut Janne Puustinen on tehnyt hyvää työtä, sillä alun hankalan, tsehovilaisen hahmosekamelskan jälkeen draaman kaari lähtee sinkoamaan ylöspäin hyvinkin nopeasti. Reilun puolitoistatuntisen aikana tunteita ja tunnelmia käsitellään laidasta laitaan ja lattiasta kattoon. Naurua, itkua, intohimoja, komiikkaa, tragediaa ja farssia yhdistelevä esitys pysyy koossa hämmästyttävällä tavalla.”
(Maiju Pohjolainen, Uljas 9.12.2013)

Yö rakkauden kaupungissa (Kuopion kaupunginteatteri 2013)

”Janne Puustisen käsikirjoittama ja ohjaama Yö rakkauden kaupungissa on hänen ensimmäiseksi ammattiteatteriohjauksekseen erittäin onnistunut ja ehjä kokonaisuus. Kun Puustinen (s. 1990) pystyy tällaiseen näytelmään nyt, hänestä kuullaan varmasti vielä paljon – ja hyvää.”
(Veera Jääskeläinen, Savon Sanomat 15.3.2013)

Työmiehen vaimo (Teatteri Vivates 2012)

”- – Janne Puustisen draamasovitus on hyvin iholle tuleva. Siinä yleisö otetaan kohtauksiin mukaan, ei kiusallisesti, vaan pienin niksein näyttelijöiden avulla. – – Haastavaa on pitää katsojan mieli mukana teoksessa kohtausten välisen siirtymävaiheen aikana. Siinä onnistutaan. Vaellusdraaman dramatisointi on hyvä.”
(Elisa Nuutinen, Uutis-Jousi 9.8.2012)

Rikos ja rakkaus (Teatteri Vivates 2010-11)

”Esityksen ohjaaja Janne Puustinen on dramatisoinut Minna Canthin näytelmistä valittuja paloja, joissa rakkaus on polttopisteenä. – – Tämä kokonaisuus on puvustusta ja käsiohjelmaa myöten tyylikäs kokonaisuus, eikä parempaa miljöötä olisi voinut löytyä. Henki on hyvä. Paikasta toiseen siirtyminen jäsentää loistavasti esitystä ja antaa rytmiä, mutta heikkojalkaisille on haastava.”
(Elisa Nuutinen, Uutis-Jousi 18.7.2010)

Suomisen perhe (Teatteri Vivates 2010)

”Näytelmän on ohjannut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeleva vivateslainen Janne Puustinen. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on mainio ote paikkakunnan teatterinharrastajiin. Suomisen perhe -näytelmässä roolihahmojen valinta on onnistunut. – – Suomisen perhe on laadukasta teatteriviihdettä.”
(Matti Juusela, Uutis-Jousi 16.9.2010)

Hunajan pisara (Alapitkän kesäteatteri 2009)

”Lisäksi pääosan tulkki Janne Puustinen tuo pirteästi liikkuvana ja eloisasti replikoivana näyttelijänä mieleen vaikka Robin Hoodin iloiset veikot – niin ahdistavista tunnelmista kuin Hunajan pisara suurelta osin kertookin. – – Janne Puustinen näyttelee pääosan paitsi energisesti, myös herkästi.”
(Teppo Kulmala, Savon Sanomat 29.6.2009)

”Ratkaisevan roolin tekee Janne Puustinen nuorena Paavo Ruotsalaisena. Se rauha, jonka Paavo saa seppä Högmanin luona vierailtuaan, näkyy näyttelijän olemuksesta. Luontevasti näyttämöllä liikkuva Puustinen osaa myös laulaa. Hieno suururakka, jonka Janne Puustinen hoitaa erinomaisesti.”
(Elisa Nuutinen, Iisalmen Sanomat 29.6.2009)