ESIMERKKI 1 (esitysteksti, ohjaus)
M – merkintöjä yhden malmilaisen tapauksesta
Helsingin Kaupunginteatteri, Q-teatteri 2024
”Takapihat, sivukujat ja muut melko yllättävät paikat saavat uuden roolin näyttämöinä. – – Esityksen maailmaan uppoutuu entistä vahvemmin, kun pääsee osaksi tapahtumia: istumaan luokkahuoneeseen oppilaiden keskelle tai pitkän pöydän ääreen, kun näyttelijät ovat vastakkaisissa päädyissä.”
(Veikka / Me Viisi -elämysblogi)

Lue lisää
Helsingin Kaupunginteatterin ja Q-teatterin ensimmäinen yhteistyöesitys M – merkintöjä yhden malmilaisen tapauksesta toteutettiin osana alueellista Pääroolissa Malmi -taidehanketta. Kirjoitimme ja ohjasimme esityksen yhdessä Tuomo Rämön kanssa. Eri puolilla Malmia tapahtuva esitys kysyy, kenellä on valta päättää, mihin kenenkin tulisi oma elämänsä käyttää ja kuka päättää, miten täällä ollaan?
Loppukesän päivänä joukko huolestuneita malmilaisia kokoontuu Malmbergien perheen puutarhaan. Perheen 17-vuotias lapsi, Miska Malmberg, on kadonnut. Äiti tahtoo toimia, isoäiti toppuuttelee ja koulukuraattori on omituisen vaitelias. Osapuolia yhdistää halu ymmärtää, mitä itse asiassa on tapahtunut – ja ennen kaikkea, kenen on syy? M – merkintöjä yhden malmilaisen tapauksesta pureutuu kaupunginosayhteisöä kohdanneen katoamistapauksen kautta sukupolvien välisen ymmärtämättömyyden, vallankäytön ja yhteiskunnallisen vastakkainasettelun teemoihin.

Esitys toteutettiin vaellusesityksenä eri puolilla Ala-Malmia. 50 hengen yleisö jaettiin aloituskohtauksen jälkeen kolmeen eri ryhmään, joille eri kohtauspaikkojen tapahtumat näyttäytyivät simultaanisti vaihtelevassa järjestyksessä. Viimeiselle kohtauspaikalle yhteisen juhlapöydän ääreen siirryttiin tilausbussilla. Esitystekstin inspiraatiomateriaalina toimi Helsingin Kaupunginteatterin ja Q-teatterin vuosina 2022–2024 Malmilla toteuttama, asukkaita osallistava yhteisöteatteritoiminta.
Teoksessa esiintyivät näyttelijät Reetta Kankare, Jenni Kitti, Mari Lehtonen, Iida-Maaria Lindstedt, Timo Mäkynen, Irina Pulkka, Helena Ryti ja Elisa Salo Q-teatterin yhteisöteatterista sekä suuri joukko 13–65-vuotiaita Malmin ja lähialueen asukkaita.
Tuotanto:
Helsingin Kaupunginteatteri / Pääroolissa Malmi
Q-teatterin yhteisöteatteri
Suunnitteleva työryhmä:
Henri Karjalainen (naamiointi), Aleksi Kinnunen (musiikki, ääni), Fiona Timantti (puvut), Meiju Pax (yhteisöteatteri), Anna Pietilä (osaskenografia), Janne Puustinen (teksti, ohjaus), Tuomo Rämö (teksti, ohjaus)
Näytökset:
Malmin kaupunkitilassa elo-syyskuussa 2024 (8 näytöstä)
ESIMERKKI 2 (tekstin tilasovitus, ohjaus)
Koko kansan talo
Kuopion kaupunginteatteri 2014
”Janne Puustisen sovitus ja ohjaus tekevät Koko kansan talosta sujuvan ja ehyen kokonaisuuden. – – Ja sitten syttyy rakkaus.”
(Veera Jääskeläinen / Savon Sanomat)

Lue lisää
Koko kansan talo on ohjaamani esitys, joka syntyi yhteistyössä Kuopion kaupunginteatterin ja Teatteri Neljännen Soiton kanssa. Noin tunnin mittainen esitys liikkui neljän näyttelijän ja 30 katsojan kanssa vastaremontoidun Niiralan teatteritalon lämpiöissä ja kulisseissa.
Teatteri Neljäs Soitto on savolaisista vapaan kentän teatterintekijöistä koostuva ryhmä, jonka tavoitteena on yllättää, hämmästyttää ja havahduttaa – viedä teatteria ja teatterillisia kohtaamisia sinne, missä niitä normaalisti ei ole totuttu näkemään.

Esityksen käsikirjoitus syntyi keväällä 2014 toteutetun yhteisöteatteriprosessin pohjalta, jossa materiaalia esitykseen kerättiin muun muassa kuva- ja kirjoituskilpailun sekä eri kohderyhmille suunnattujen työpajojen kautta. Tämän aineston sekä työryhmän itsensä tuottaman materiaalin pohjalta Anni Marinin pieteetillä suorittama dramatisointi tuotti tekstin, jonka kanssa sain heittäytyä oman ajatteluprosessini ääreen.
Taiteen edistämiskeskuksen lisäksi teoksen valmistamista tuki Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Tuulikaappi-projekti, jossa mallinnettiin uusia tapoja teatterin tuottamiseen. Projekti oli kulttuurin tuottamiseen erikoistuneen Anya Productionsin koordinoima, ja siinä Anja Lappi tutki vapaan kentän taitelijoiden ja kaupunginteatterin mahdollisuuksia synnyttää uudenlaisia yhteistyömuotoisia esityksiä.
Tuotanto:
Kuopion kaupunginteatteri
Teatteri Neljäs Soitto
Työryhmä:
Lasse Forsgrén, Riikkamaria Korhonen, Anni Marin, Janne Puustinen, Tiina Maansydän
Näytökset:
Kuopion kaupunginteatterin kulisseissa 9/2014–4/2015 (23 näytöstä)
ESIMERKKI 3 (esitysteksti, ohjaus)
Yö rakkauden kaupungissa
Kuopion kaupunginteatteri 2013
”Janne Puustisen käsikirjoittama ja ohjaama Yö rakkauden kaupungissa on erittäin onnistunut ja ehjä kokonaisuus. – – Hänestä kuullaan varmasti vielä paljon – ja hyvää.”
(Veera Jääskeläinen / Savon Sanomat)

Lue lisää
Yö rakkauden kaupungissa on Kuopion kaupunginteatterille käsikirjoittamani ja ohjaamani esitys, joka toteutettiin yhteistyössä Kuopion museon kanssa. Vuonna 1907 valmistuneessa, linnamaisessa museorakennuksessa esitetty näytelmä kesti noin tunnin ja liikkui viidentoista katsojansa kanssa paitsi museon näyttelytiloissa, myös tiloissa, jotka normaalisti ovat museokävijöiltä suljetut.
Yö rakkauden kaupungissakertoo kolmeakymmentä ikävuotta lähestyvän Emman tarinan. Jo lapsuudestaan rakasta museotaan siivoava Emma on lähdössä pois kotikaupungistaan, mutta käsittelemättömät asiat ja pelot jäytävät takaraivossa. Viimeisenä yönä museon käytävillä Emma kohtaa kuopiolaisia merkkihenkilöitä sekä historioitsijan, joka asettaa kyseenalaiseksi Emman käsityksen rakkaudesta.

Yö rakkauden kaupungissa syntyi halusta luoda kokonaisuus, jossa tila ja teos olisivat yhtä ilman, että kumpikaan olisi toiselle alisteinen. Esityksen visualisoinnista vastannut skenografi Ulla Kotimaa oli minulle tärkeä työpari ja vahvasti mukana tiladramaturgian suunnittelussa ja ideoinnissa läpi koko työprosessin. Näytelmän lukuisat roolit näyttelivät Mikko Paananen, Seija Pitkänen, Virpi Rautsiala ja Tarmo Valkonen.
Tuotanto:
Kuopion kaupunginteatteri
Kuopion museo
Suunnitteleva työryhmä:
Ulla Kotimaa (skenografia), Mikko Lappalainen (valo, ääni), Janne Puustinen (teksti, ohjaus)
Näytökset:
Kuopion museo, 3–12/2013 (25 näytöstä)
