
Muutama viikko sitten, hiljaisina ja tyyninä elokuun öinä, kokoonnuttiin Siilinjärven Hökösen kylällä vanhan torpan pihapiiriin yhteisen leirinuotion äärelle. Nuotiona toimi tarina heistä, jotka tuota maata yli sata vuotta sitten elannokseen viljelivät ja raivasivat, ja joiden joukosta yksi ammuttiin suolle, miltei kivenheiton päähän paikasta jossa tarinaa nyt kerrotaan. Väki kokoontui torpan pihalle kuka jalkaisin peltojen yli, kuka kauempaa. Heidän joukossaan kerrottavan tarinan tapahtumiin liittyvien henkilöiden lastenlapsia ja lastenlastenlapsia, jopa lapsia. Hetken ajan autio pihapiiri sykki elämää.
Taavetti Kuosmanen ammuttiin suopellolleen kesäkuun 4. päivän aamuna vuonna 1916. Kaipaamaan jäivät leski Hilda Kuosmanen ja seitsemän lasta, nuorin surmahetkellä vielä syntymätön. Tänäkään päivänä emme tiedä, kuka ampui. Teatterintekijä ei luonnollisestikaan voi ratkaista sitä ratkaisematonta, joka on puhututtanut tuvissa ja porstuoissa jo useamman sukupolven ajan. Mysteerin selvittämistä merkityksemmältä tuntui kuitenkin tavoitella ihmisiä arkistomateriaalin ja oikeuspöytäkirjojen takaa, ja pyrkiä ymmärtämään miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Ja havahtua siihen, ettei heidän kokemansa kahtiajakautumisen aika valitettavasti ole kovinkaan kaukana siitä todellisuudesta, jota elämme nyt.
Pöljän seurantalolla ja torpan pihapiirissä Hökösellä esitetty Laukaus suolla juhlisti myös Teatteri Vivateksen 30-vuotista taivalta. Samaisen teatterin suojissa aikoinaan löysin oman ammattillisen polkuni alkupään. Tämän esityksen tekeminen juuri tuossa paikassa, juuri tuolla tavalla ja juuri tuon työryhmän kanssa merkitsi minulle paljon ja oli unohtumaton tapa päättää tämä kesä.
Rooleissa Antti Heikkinen, Tanja Holma, Tanja Hämäläinen, Mia-Sofia Kinnunen, Ville-Markus Laitinen, Miia Lappalainen, Tuomas Näresalmi, Eveliina Paussoi, Marianne Pekkarinen, Ismo Rautiainen, Kati Ruuskanen, Pekka Räsänen ja Janne Saarelainen.
Esitystekstin keskeisinä lähteinä toimivat Aira Roivaisen blogi Hajamietteitä Pöljältä, Maaningan käräjäkunnan käräjäpöytäkirjat vuosilta 1916–1918 sekä Hillervo Väänäsen (myöh. Taskinen) kasvatusopin laudaturtyö Hökönen vuosikymmenten näkökulmasta vuodelta 1932.






